Pidempi versio.
Haastattelu meni mielestäni hyvin. Työpaikka olisi Oxfordissa, joskin noin 20 minuutin ajomatkan päässä itse kaupungista.
Mutta sitten kun pääsin lähtemään takaisin..
Ongelmat alkoivat OXF-LON vaihtopaikalla Didcot Parkwayllä, jossa kuulutettiin että seuraava juna Paddingtoniin jää pois miehistöpulan takia. Seuraava juna saapui nelisenkymmentä minuuttia myöhemmin viivytellen joka helvetin asemalla, olin Paddingtonissa noin klo 17, seuraavan Heathrow Expressin lähtiessä 17.20.
Paddingtonin asemalla on muuten Karhuherra Paddington -krääsää myyvä nimikkokauppa, jos olisin muistanut ottaa kameran mukaan, tässä olisi nyt kuva.
Tässä vaiheessa oli tietysti jo varmaa etten ehtisi ajoissa, koska lennon check-in sulkeutui 17.45. Olin oikeassa terminaalissa varmistamassa tämän kello 18. FInnairilla ei liene paljon bisnestä Heathrow'lla, koska ne sulkevat putiikin heti viimeisen lennon jälkeen, eikä puhelukaan yhdisty mihinkään.
Juoksentelin siinä sitten terminaalien 3 ja 1 välillä, saaden viimein British Airwaysin tiskiltä tietää että ensimmäinen sunnuntain lento Helsinkiin olisi 10.20 Finnair. Arvelipa Finnairin avaavan tiskinsäkin seitsemän aikaan aamulla.
Istuessani tuopin kanssa muistiinpanoja seikkailustani tehden kello oli 19. Oli siis tapettava aikaa 12 tuntia. Jos olisi ollut rahaa, olisin ottanut hotellihuoneen. Mutta kun ei...
Jäin juomaan pari kaljaa, tuplasmirnoffin Red Bullilla ja pari kahvia ja kävin palloilemassa. Joskus 22-23 välillä poliisipari pysäytti minut ja ihmetteli ees taas palloiluani, mutta onneksi uskoi minun olevan rannallejäänyt, toisaalta sitä varmasti tapahtuu muutenkin. Poliisi antoi meinaan vinkin että jos nukkuu jossakin, niin olisi hyvä sitoa laukku kiinni itseensä.
Mietin tätä siinä ainoassa terminaali ykkösen läpiyön kahvilassa, katsellessani ulos ikkunasta, jossa kukaan eikä mikään enää liikkunut. Ainoaastaan joku siivooja silloin tällöin, tai kahvilaan taukoa viettämään tullut työntekijä - joista 99% muuten oli ihonväriltään maahanmuuttotaustaisia. Mielenkiintoinen yksityiskohta.
Kaadoin sisäänni lisää kahvia ja kokista, mutta en pystynyt pysymään hereillä. Lähdin puolen yön aikaan (jolloin olin ollut hereillä 21 tuntia) vaeltamaan takaisin terminaali kolmoseen, törmäsin matkalla irkkuun joka kyseli securityn puoleen, koska niiltä kuulemma saisi huopia. Myin ei-oota.
Terminaali kolmosen G-osan perällä on kymmenkunta tuolia. VIetin kuutisen tuntia nuokkuen yhdellä noista. Enpä tiedä kuinka paljon unta siinä tuli saatua. Pari tuntia luultavasti. Rullaportaatkin pitivät saatanallista meteliä.
Aamulla raahustin FInnairin tiskille, jossa sain sitten kuulla ettei lippuni ole vaihdettavissa (viimeinen kerta kun tilaan halpislippuja ainakaan tällaisella aikataululla) ja uusi lippu maksaisi ... wait for it ... 600 puntaa.
No oikeasti vain 590 ja risat.
Neiti päätteli tukehtumisäänistäni ettei se oikein ollut mitä olin odottanut ja kertoi että tuntia myöhemmin lähtisi BA:n lento, jonka saisi about 200 punnalla. Kävelin sitten takaisin terminaali ykköseen (taas).
Ostin lipun, painuin suoraan check-inin ja turvatarkastuksen läpi odottelemaan melkein kolmeksi tunniksi ennen kuin portti avattaisiin (tai yleensä kerrottaisiin mikä portti olisi kyseessä).
Koneessa sain nukuttua ehkä tunnin.
Mitä tästä opimme?
- Aikatauluihin pitää jättää ilmaa
- Mukaan on otettava kännykkälaturi (omastani loppui akku juuri päästyäni Helsinki-Vantaalle, olin pitänyt sitä kiinni suurimman osan ajasta) ja kamera
- Käsimatkatavaroissa kannattaa kuljettaa lyhyiksikin tarkoitetuilla matkoilla hammasharjaa, tyynyä, makuualustaa ja huopaa (vaikka foil blanket)
- Finnair on perseestä
- WHSmith-ketju on kaikkialla
- Irn Bru on pirun hyvää
- World of Whiskies (FF-vihamielinen linkki!) rokkaa
- BA = British Airways, mutta BAA = British Airport Authority
- Heathrow on yöllä kuollut ja kylmä paikka
- Britit puhuvat samalla tavalla kuin televisiossa
Viimeisimmät kommentit