Äitini luona asuva kissa, Caro, täytti tuossa pieni hetki sitten 17 vuotta. Vaikka neiti onkin suhteellisen hyvässä kunnossa, oli karvapallo alkanut juoda hillittömästi ja eläinlääkärillä käytön jälkeen tuomioksi tuli kilpirauhasen liikatoiminta.
No eipä hätiä mitiä, pilleri aamuin illoin kuukauden ajan ja takaisin testeihin. Helppoa, sanotte?
Ette ole koskaan yrittänyt syöttää kissalle pillereitä?
Äitini huijasi kissaa pienimällä tabletin ja ujuttamalla murusia katkarapuihin, mutta tämäkään ei ihan pettämätön konsti ole. Minä löysin Yliopiston Apteekista mitättömän näköisen ja hintaisen lisäravinnetuubin ("kattipasta" tms.), jota ei saisi antaa kuin vajaan teelusikallisen vurokaudessa.
Eipä ole tarviskaan. Murskaa tabletin ruokalusikkaan ja sotkee pikkuisen ko. tahnaa siihen ja kissa nuolee sen sotkun vaikka sormesta. Ja valittaa vielä kun nami loppuu kesken.
Tänäänkin houkuttelin katin sisälle parvekkeelle avonaista tuubia heiluttelemalla. Mahtaa se sitten olla maukasta. Mulkoili minua vihaisesti kun sai vain miskuisen maistiaisen ja parvekekin lukittiin. Ihmiset, perkeleet.
Kommentit
You can follow this conversation by subscribing to the comment feed for this post.