Eilen iski päälle hirveä onnenpilleri-sivuvaikutus ja pakenin etuajassa duunista ja painelin KELAlla viemään papereitani.
KELAvisiitti oli melko surrealistinen, vähän niinkuin elämäni yleensäkin.
Saavuin paikalla ja otin jonotusnumeron joka ilmaisi että edelläni on 12 ihmistä. Odotushuoneessa ei ollut niin montaa, mutta väliäkö tuosta. Koskapa kärsimiini sivuvaikutuksiin lukeutui sydämentykytyksen, vapinan ja oksetuksen lisäksi huimaus, istuin alas ja kaivoin repustani Joe Abercrombien Best Served Cold:in ja jatkoin lukemista.
Mutta kas, kun jononumeropimputin pimputteli, näistä 12 henkilöstä olikin olemassa vain kaksi. Ja yksi odotushuoneessa istuskelijoista jäi sinne vielä minun numeroni jälkeenikin, vaikka oli ollut siellä jo aiemmin. Liekö sitten ollut aurinkoa paossa.
Lääkekorvaavuushakemus on yhtä kuin lääkärin B-lausunto, no problemo, mutta kuntoutushakemusta en voinut jättää, koska lääkäri oli syystä tai toisesta jättänyt spesifioimatta asioita niin että lausunto vaikutti vajaalta jo minukin silmääni, puhumattakaan virkailijan. Pitää viedä saamani kirje ("Viittiks pikkuisen täsmentää") lekurille, täyttää uusi KUI02 ja lähettää takaisin.
Ah ja voi.
Kommentit