Tuli kesä, tuli mahtavan kokoinen kestovitutus. Lopetin vuoden alkupuolella depislääkityksen, koska jollei sitä pysy hengissä ilman onnennappeja niin mitä vittua sitä sitten edes vaivautuu, häh?
Sitten tulee aina tällaisia hetkiä, päiviä, viikkoja jolloin tekisi mieli mennä kaulakiikkuun siltä istumalta.
Koomisinta tässä varmaan on se, että nyt semiasunnottomana(kin) minua vituttaa eniten työni ja työpaikkani. En ole varma olisiko sama työ yhtä paskaa muualla, kun olen sitä vain tässä työpaikassa tehnyt. EMT. EVVK.
Merkit näyttävät siltä että sanon itseni irti syksyllä (about silloin olen saanut Visani maksettua sille tasolle ettei se syö miltei puolta nykysiestä palkasta) ja loikkaan tyhjän päälle.
Lähtisikö opiskelemaan? Vaikka autojen varaosamyyjäksi? LOL.
En tiedä, enkä välitä. Kunhan pääsen tästä paskasta.
Edit:
Just näin.
Kommentit