Kestä, kestä...

Sisälämpötila on 26,8°. Kämpän, ei minun.

Kävin tänään tekemässä uudelle asunnolle jälkitarkastuksen. Muistatteko pakastimelta puuttuneen pistokkeen? Pistoke oli ilmestynyt, mutta pistokkeen ja pakastimen "läven" välillä ei vieläkään ollut reikää virtajohdolle.
Hyvä pojat. Parista kaapeissa olleesta pistokkeesta puuttui suojalevy, eli se muovinen ympäröintizydeemi, joka peittää epätasaisesti hakatun reiän. Näyttivät siltä että sähkömies oli käyttänyt vasaraa niiden reikien tekemiseen.

En kuitannut tarkistuslistaa, muuten ne perkeleet alkaisivat vielä väittää etten olisi huomauttanut. Harumph.

Kiertelin kämppää, laskin kattolamppupaikkojen lukumäärän (6), tarkistin oliko yhdessäkään sitä vanhanaikaista "sokeripalaa" (ei ollut), mittailin hallin (eteinen jatkuu keittiön "ohi" olohuoneeseen, se on siis "hallini") mitat mattoa varten (~600cm x ~120cm), mittasin mikrolla varatun tilan (34x41x56 cm - pitää hankkia uusi mikro) ja tarkastin että pakastin sopii siihen läpeen (sopii) jossa ei ole reikää virtajohdolle. Perkele.

Lopetellessani huomasin keittiön ikkunasta junan pysähtyvän asemalle - minähän muutan Tuomarilan juna-aseman viereen, vain kadun toiselle puolelle. Ääntäkään ei kuulunut ikkunan läpi. Sweet.

Naapurini täällä slummilassa ovat taas heränneet kesään, hissi haisee spurguoksennukselle ja kaikenlaiisa "elämän" ääniä kantautuu vaneriseinien läpi. Minä olen kostanut katselemalla Buffyä nupit kaakossa. Siitäs saitte, perkeleet.

Nyt, 310 mailia imuteltu modeemilla, asiaa oli vain neljässä ja virusherja tuli paristakymmenestä. Sweet. Nyt, Isänmaan toivot alkaa, joten täältä tähän.