Kolikon kääntöpuoli

Now playing

Nuq

Ostin uuden patjan. Minähän olen unihäiriöinen, minkä lisäksi paska joustinpatjani on minua jo muutenkin ärsyttänyt. Harkitsin hetken Tempuria, mutta tuhansiin eurodollareihin kohoava hinta tekisi siitä hyvin lyhyen hetken.

Ostin sitten futonpatjan. EIlen nukuin sillä ensimmäistä kertaa, enkä taida tuota ostosta tulla katumaan. Futon-1 -kauppa, joka tuossa on jo linkitetty toimitti tehokkaasti ja ainoa ongelma olikin meikäläisellä eilen illalla saada se perkele paikalleen, koska se perkele painaa kuin kansanedustajan syntisäkki, eikä siitä saa kunnon otetta ilman että peittää koko näkökentän. Mutta onnistuihan se.

Ensivaikutelma: kova kuin kivi. Parin minuutin koemakuun jälkeen: jumankekka, täähän toimii.

Suosittelen.

No yllätys

No eipä tullut tästäkään mitään. No yllätys.

Tok, nope

Psykopolilta tuli eilen etanapostia. SIellä on joku erikoislääkäri tutustunut lähetteeseeni ja päättänyt etten ole tarpeeksi hullu polihoitoon.

Kaikki ansaittu kunnioitus lanttumaakareita kohtaan, mutta liekö toista lääketieteen alaa, jossa voidaan arvioida potilas tätä edes näkemättä? On se vaan mentaatti.

Pitääkö tässä maassa jo oikeesti tappaa joku että pääsee hoitoon?

Eespäin

Olin aamulla "koulutuspaikkahaastattelussa". Ihan hyvältä paikalta vaikutti, vaan katsotaan miten miehen käy.

Kello 14.15 pikajunako se siellä?

Kävin eilen lanttumaakarilla valittamassa maailman pahuutta jne. Lääke lähtee vaihtoon, sain melatoniinia univaikeuksiin ja vinkin depressiokoulu -nimisestä kirjasta. Katsotaan, laitoin tilaukseen eilen illalla.

Toinen käynti parin viikon päästä, jolloin saanen lähetteen ns. paikalliselle lanttumaakarille, mikäsenyo, psykiatrian poliklinikalle. Mahdollisesti jopa B-lausunnon, jolla saan paitsi Kelakorttiini lisää jänniä koodeja, myös hakea Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuksiin. Katsotaan.

Houkutus jäädä saikulle oli melkoinen, mutta kieltäydyin. EIlen sattumalta pomoni raahasi minut keskusteluun, jossa ilmaistiin huolestuminen poissaoloistani, "huonosta yleiskunnosta" ja jäkäti-jäk.

Tänään on yksilöhaastattelu hakemaani työkoulutukseen. Jos homma natsaa, seuraavaksi on edessä haastattelu yrityksessä jossa harjoittelujakso suoritettaisiin ja sitten työsuhteen purkaminen. Ans kattoo ny.

Kun ei toimi, niin ei toimi

Jollei junat, niin sitten saatana metrot. Vitun vitun vittu.

Kattimatti

Äitini luona asuva kissa, Caro, täytti tuossa pieni hetki sitten 17 vuotta. Vaikka neiti onkin suhteellisen hyvässä kunnossa, oli karvapallo alkanut juoda hillittömästi ja eläinlääkärillä käytön jälkeen tuomioksi tuli kilpirauhasen liikatoiminta.

No eipä hätiä mitiä, pilleri aamuin illoin kuukauden ajan ja takaisin testeihin. Helppoa, sanotte?

Ette ole koskaan yrittänyt syöttää kissalle pillereitä?

Äitini huijasi kissaa pienimällä tabletin ja ujuttamalla murusia katkarapuihin, mutta tämäkään ei ihan pettämätön konsti ole. Minä löysin Yliopiston Apteekista mitättömän näköisen ja hintaisen lisäravinnetuubin ("kattipasta" tms.), jota ei saisi antaa kuin vajaan teelusikallisen vurokaudessa.

Eipä ole tarviskaan. Murskaa tabletin ruokalusikkaan ja sotkee pikkuisen ko. tahnaa siihen ja kissa nuolee sen sotkun vaikka sormesta. Ja valittaa vielä kun nami loppuu kesken.

Tänäänkin houkuttelin katin sisälle parvekkeelle avonaista tuubia heiluttelemalla. Mahtaa se sitten olla maukasta. Mulkoili minua vihaisesti kun sai vain miskuisen maistiaisen ja parvekekin lukittiin. Ihmiset, perkeleet.

Kassotaan

Sinne lähti mol.fi:n koulutushakemus.

I'd tap that

Aamulla läpikäydessäni työpostia, oli siellä joukossa mikkisoftan supportin maili, joka alkoi ystävällisesti

> Hope you are doing  God.

*facepalm*

Vetelä

Taaskaan en saa mitään aikaan. Ostin saikun aikana uuden lelun (vaan yrittäkääpä löytää tuosta mitään valmistajan sivuilta, hah!), joton lataan valtavan määrän bluesia huomista töihin paluuta varten.

Ja tietysti piti siirtää joku vitun paltsu perjantai-iltapäivään, Manseen. Ja pitihän se siirtää se "kehityskeskustelu" myöskin Manseen.

Minä en ihan totta enää jaksa.

Ällös pelkää

Dont Be Scared - A.R.E. Weapons

Pahoittelen huonoa soitinta, mutta ko. biisin linkkaus onnistui helvetin vaikeaksi. YouTubessa livenä tuolla ja outona taas tuolla. Paljon paremmalta kuulostaa täysillä tulvien MP3-soittimesta.

Kotosalla taas räkätaudissa ja oudossa vatsataudissa. No hei, ehkä se on syöpä? Olisikin.

Jos jaksaisi tehdä muuta kuin poistaa räkää päästä ja nukkua,

Porsas sekä apina

Olemalla kirjautunut käyttäjä keskusteluforumilla, olen näemmä ulkomaalaisvastainen paskainen skini-sika.

Näinhän tämä yleensä menee. 

Meh

Ai niin, mullahan on blogikin.

Ei ole vaan jaksanut. Olin just kaksi viikkoa jossain helvetin "virusperäisessä vatsataudissa" eli ripulissa ja toisella viikolla vielä lisäksi kovilla antibiooteilla korvatulehdukseen.

Mutta ei ole muutenkaan vaan jaksanut. Ahdistaa, vituttaa, väsyttää.

Pitäisi tuo Ropeconinkin juttu täydentää, mutta kun...

Pitkä aika, ei merta

Ropecon 2009 starttaa perjantaina. Loin vanhaan tyyliin oman kategorian noille aurinkolaivoille, jotka teen livenä paikan päältä kännykällä.

Niin, siis minähän menen normaaliin tapaani juomaan olutta, kuuntelemaan puheohjelmia ja tapaamaan EVE Onlinen "duunareita" (vaikka olenkin ollut poissa avaruudesta ihan saatanan pitkään).

Näkyillään.

Olemattomat jonottajat byrokratian rattaissa

Eilen iski päälle hirveä onnenpilleri-sivuvaikutus ja pakenin etuajassa duunista ja painelin KELAlla viemään papereitani.
KELAvisiitti oli melko surrealistinen, vähän niinkuin elämäni yleensäkin.

Saavuin paikalla ja otin jonotusnumeron joka ilmaisi että edelläni on 12 ihmistä. Odotushuoneessa ei ollut niin montaa, mutta väliäkö tuosta. Koskapa kärsimiini sivuvaikutuksiin lukeutui sydämentykytyksen, vapinan ja oksetuksen lisäksi huimaus, istuin alas ja kaivoin repustani Joe Abercrombien Best Served Cold:in ja jatkoin lukemista.

Mutta kas, kun jononumeropimputin pimputteli, näistä 12 henkilöstä olikin olemassa vain kaksi. Ja yksi odotushuoneessa istuskelijoista jäi sinne vielä minun numeroni jälkeenikin, vaikka oli ollut siellä jo aiemmin. Liekö sitten ollut aurinkoa paossa.

Lääkekorvaavuushakemus on yhtä kuin lääkärin B-lausunto, no problemo, mutta kuntoutushakemusta en voinut jättää, koska lääkäri oli syystä tai toisesta jättänyt spesifioimatta asioita niin että lausunto vaikutti vajaalta jo minukin silmääni, puhumattakaan virkailijan. Pitää viedä saamani kirje ("Viittiks pikkuisen täsmentää") lekurille, täyttää uusi KUI02 ja lähettää takaisin.

Ah ja voi.

Jos niin tai näin

Jos puutarhuriksi rupeaisi vaikka? Luulisi olevan stressitöntä?

Hän

Mies aloittaa aamun lähettämällä sähköpostia työttömyyskassaansa tiedustellen että onko siellä tosiaan neljän kuukauden jonot kun ei vastausta kuulu ja jatkaa selailemalla työnvälitysfirmojen saitteja.

Lässyn

Kävin aamusta työterveyslekurilla valittamassa ja lässyn lässyn sekä niin sanotusti hankkimassa "omaa lääkäriä". Minua kun ei ole sairanloman tarpeessa pahemmin mietityttänyt kenellä sitä käy, mutta kun on näitä rahaa ihan vitusti imeviä lääketarpeita, niin pitäisi yhdistää seurantaa ja lässyn lässyn.

Verenpaineeni on kuulemma hyvä tai parempi, en ole ikinä viitsinyt opetella tulkitsemaan niitä satajotain-kautta-puttepossunnimipäivät -lukuja. Suoni sanoo poks päässä niin on varmaan ollut liikaa, ja that's it.

Verensokeri on laskenut ja koholla ollut "paha" kolestroli (joka ilmeisesti sitten pukeutuu Darth Vaderiksi) on laskussa. Kannatti siis heittää kaikki kevyttuotteet huitsin vittuun ja siirtyä käyttämään oikeaa voita ja paistamaan aamuision pekonia + vähentämään hiilihydraatteja. Tätä en kertonut tohtorille, koska Yleisen Terveysnäkemyksen (tm) vastustamisesta lukittaneen pakkohoitoon.

Valitin keskustelun aluksi töistä, mistä muusta. Lekuri oli sitä mieltä (tietysti) ettei näinä aikoina kannata lähteä ja lässyn lähteä. Huvittavaksi koin sen, että kun sanoin ettei hirveästi huvita elämä, jossa kellon soittaessa ensimmäinen ajatus on "ei vittu, taasko täytyy lähteä sinne paskaan", lekuri puhui jotain siitä ettei kai työ ole herkkua kellekään ja lässyn lässyn.

Mitä vitun väliä sillä minulle on, jos näin on tai on olematta. Kun ei tarvitsisi vertailla työhön menemisen mielekkyyttä metron alle hyppäämiseen.

Ja lässyn lässyn.

Spot this

np: Spotify/Twisted Sister artist radio.

Jumalauta. Twisted Sisterin Love is for Suckers on tullut tässä tunnin sisällä melkein koko levy. Paitsi tietysti se nimikkobiisi.

Kiire kiire

Ei tule paljon bloggailtua nykyään.

Itä-Helsingissä asumiseen sopeutuminen on sujunut sujuvasti, viitisen vuotta junaradan ja vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä saa minut pitämään itää kovin, kovin hiljaisena.

Kontulan ostari on yhtä paskainen kuin ennenkin. Olen käynyt ensimmäistä kertaa elämässäni Lidlissä (surkea valikoima, mutta sieltä saa kunnon tummaa suklaata) ja löytänyt aamulla rytmin jolla duuniin pääsee noin 68 minuutissa. Siis pysäkiltä duuniin, ei heräämisestä duuniin, ha-ha.

Potkin itseeni taas vähän liikettä ja aloitin ranskan peruskurssin Livemochassa. C#-opiskelukin on hitaaaaasti käynnistymässä. Löytäisi vain jostain hyviä, ilmaisia ranskankielen podcasteja työmatkakuunteluun.

Pikkuisen nipistää

Auts. Kävin sitten Harnessissa ottamassa molempiin korvalehtiin lävistykset ja 1,6/14 renkaat, Cobra coil -lukoilla kun tässä joutuu röntgenissä juoksemaan.

Aina kun sanotaan että "pikkuisen nipistää", se on valetta. Oli kyse verikokeen ottamisesta tai rokotteesta tai läväristä, ei se mitään nipistä, se tuntuu juuri siltä miltä se tuntuu: terävä metalliesine läpäisee ihon ja lihan.

Ei se että se varsinaisesti sattuisi, varpaan kolhaiseminen sängynjalkaan sattuu enemmän.

Mr. Mysterious

Jaa, tänään taitaa olla se päivä, jolloin menen töistä kotiin Iso-Roban kautta.

Modeemikin toimii, taisi olla maanantaikappale - ei osaa hakea oikeita tietoja Soneralta ja tykkää kyttyrää jos sen uskaltaa mennä sammuttamaan. Olkoon päällä sitten, saatana.

The eagle has landed

Muutto suoritettu, kiitokset tovereille K ja K.

Toimintasuunnitelma: känni päälle, laatikoiden purkua huomenna. Tosin, ensin voisi syödä jotain ensimmäistä kertaa 24 tuntiin...

Beibi, heitä mut(kin) linnaan

Komppaan Junakohtausta

--

Kun kerran muutkin saavat syytteen kansanryhmänkiihottamisesta, eiköhän se minullekin tipu.

Syytteen tuottanut teksti, olkaa hyvät:

3.6.2008
Muutama täky Illmanin Mikalle

Valtionsyyttäjä Mika Illmanin voittoputki jatkui muutama päivä sitten, kun alapäähuumorin suurmies Seppo Lehto tuomittiin kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiin useista törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Asiaa on puitu pitkin internettiä niin paljon, ettei minun varmaan tarvitse toistella itsestäänselvyyksiä:

a) Lehdon tekemät törkyblogit täyttävät toki minkä hyvänsä tulkinnan mukaiset “törkeän kunnianloukkauksen” kriteerit, mutta

b) Suomessa ei ole koskaan tuomittu ketään kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeuteen tällaisista rikoksista. Mika Illmania en moiti, onhan hän mitä ilmeisimmin sukunimensä arvoinen mies, joka tekee sitä, mitä hänen mielestään on tehtävä, mutta niillä käräjäoikeuksilla, jotka kevään mittaan ovat kiltisti antaneet Mikalle kaiken, mitä tämä kehtaa pyytää, on syytä hävetä.

c) Illman kelpuutti asianomistajiksi ja jättiläiskorvausten saajiksi vain syyttäjäkavereitaan ja kansanedustajia, ei esimerkiksi Teemu Lahtista, jolle Lehdon törkyblogit aiheuttivat mahdollisesti todellista vahinkoa edellisten eduskuntavaalien alla. Ajattelu, jossa julkisuuden henkilön kunnia nauttii suurempaa suojelua kuin rivikansalaisen kunnia, on ollut tähän asti vieras demokraattiselle oikeusvaltiolle.

Kunnianloukkaukset sikseen. Lehto tuomittiin myös uskonrauhan rikkomisesta. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan Lehto rikkoi muslimien uskonrauhaa pilkkaamalla profeetta Muhammadia. Professori Jaakko Hämeen-Anttila on vahvistanut tulkinnan, jonka mukaan Muhammad on islaminuskossa pyhä hahmo.

Valtionsyyttäjä Mika Illmanin ja Tampereen käräjäoikeuden kanta siis on, että profeetta Muhammadin loukkaaminen on laitonta, koska Muhammad on muslimeille pyhä.

(Toisaalta professori Hämeen-Anttila osaisi varmasti vahvistaa senkin, että kristinuskossa Jeesus ja Jumala ovat pyhiä hahmoja. Tämä ei tietenkään estä ketään pilkkaamasta Jeesusta ja Jumalaa vapaasti valitsemallaan tavalla.)

Aion seuraavaksi heittää Mikalle syötin:

Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.

Ovatko nämä lauseet laittomia? Ne varmasti loukkaavat muslimin uskonnollisia tuntoja. Lähestytään asiaa loogisten ketjujen avulla:

Viisikymppisenä äijänä Muhammad kihlasi 6- tai 7-vuotiaan Aishan. Heidän liittonsa “täyttyi” Aishan ollessa 9-vuotias. Voidaan tietysti ajatella, että ajat olivat tuolloin toiset, eikä Muhammadin tekoja pidä arvioida nykypäivän kriteereillä, mutta koska toisaalta olemme viime vuosina oppineet, että 50-luvun koulukirjat olivat rasistisia puhuessaan “neekereistä” (vaikka “neekeri” ei tuolloin ollut kenenkään mielestä rasistinen termi), on kai yhtä lailla paikallaan kutsua 1400 vuotta sitten elänyttä lapsenraiskaajaa lapsenraiskaajaksi.

Mitä on tehtävä, jotta yllä esitetyt, lihavoidut väitteet eivät pitäisi paikkaansa? On väitettävä, että …

a) … koraani ei ole kirjaimellisesti totta (ts. että Muhammad ei yhtynyt 9-vuotiaaseen tyttöön). Tämä ei käy, koska islamilaisen doktriinin ja muslimien näkemyksen mukaan Koraani on kirjaimellisesti otettavaa Jumalan sanaa. Yhtymistä ja Aishan ikää ei siis voida kiistää loukkaamatta muslimeja.

b) … Muhammadin toiminta ei ollut kaikilta osin hyväksyttävää. Tämäkään ei käy, koska muslimien (ja Tampereen käräjäoikeuden) näkemyksen mukaan Muhammadin kritisointi on Jumalan kritisointia ja siten pyhäinhäpäisyä. Rangaistus on kuolema. Muslimit uskovat, että Muhammadin teot olivat Jumalan tahdon mukaisia. Koska lapseen yhtyminen oli Muhammadin teko, myös se oli Jumalan tahdon mukainen.

Kuten näemme, kaikki argumentatiiviset väylät lihavoitujen väitteiden kumoamiseksi on teologisesti tukittu. Muhammadin pedofiiliys ja muslimien sekä Allahin pedofiliamyönteisyys voidaan kiistää vain kiistämällä koraanin kirjaimellinen totuudellisuus tahi Muhammadin asema Jumalan lähettiläänä, jonka teot ovat Jumalan tahdon mukaisia.

Niinpä toistan väitteeni:

Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto.

Seuraava täky kuuluu:

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Onko tämä väite sopimaton? Kanssakirjoittaja Kekke kanteli Julkisen Sanan Neuvostolle taannoisesta Kaleva-lehden pääkirjoituksesta, jossa päissään tappamisen arveltiin olevan suomalaisten “kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre”. JSN ei ottanut kantelua edes käsittelyyn. Neuvoston sihteeri Nina Porra:

“Kirjoittaja viitannee selvityksiin, joissa humalajuominen on havaittu suomalaisen alkoholikulttuurin erityispiirteeksi. Myös humalan ja väkivallan välillä on todettu yhteyksiä. Ongelman geneettistä taustaa kirjoittaja ei käsittele faktana vaan esittää siitä oman arvelunsa.”

JSN:n päätökset eivät tietenkään ole juridisia ennakkotapauksia, joita inkvisiittori Illmanin tarvitsisi noteerata, mutta koska toisaalta “kiihottaminen kansanryhmää vastaan” on yleisen syytteen alainen rikos, ja koska Illman (jolle asia viran puolesta kuuluisi) ei Kalevan juttuun ole puuttunut, voitaneen tehdä johtopäätös, että negatiivisia, kansallis-geneettisiä stereotypioita saa julkaista, kunhan niitä ei käsitellä faktana.

Emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt.

Kaikki somalit eivät tietenkään ryöstä tai loisi verovaroilla, mutta eivät toisaalta kaikki suomalaisetkaan tapa päissään. Somalit, joita on 0.2 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä, tekevät 12 prosenttia poliisin tietoon tulleista ryöstöistä. Yksi Suomessa asuva somali kymmenestä käy työssä. Ryöstely ja loisiminen ovat somalien lukumäärään suhteutettuna paljon tavallisempia ilmiöitä kuin humalassa tappaminen suomalaisten keskuudessa. Niinpä esitän uudelleen arveluni (jota en käsittele faktana):

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Näissä merkeissä toivotan Mikalle hyvää päivän jatkoa.

Jos pidät laillani tapahtunutta valitettavana, suosittelen ainakin harkitsemaan tuen osoittamista.

--

Sanottu ja tehty.

1/2

Muuton ensimmäinen kierros on suurinpiirtein ohi toveri K:n suosiollisella avustuksella. Vielä pitäisi vähän järjestellä säkkejä sun muuta, mutta aamukymmenestä saakka vedetty pakkaustempaus jätti meikäläisen jo aika heikkoon kuntoon.

Huomenna sitten vielä pitäisi kantaa järjetön kasa turhaa shittiä roskikseen ja siivota kämppä.

Hyvästi...

...Last.fm.

Hi AlcesteGray,

You're getting this email because you have been using Last.fm Radio.

Today we're announcing an important upcoming change: Last.fm Radio will require
a small subscription of €3.00 /month. You'll receive a 30 track free trial to
try before you buy. All other Last.fm features will remain free.

Why, you're probably asking? Read on about the change here:
http://www.last.fm/about/subscriptionradio

We hope you'll continue to support our service,
- The Last.fm Team

Suck my balls. Spotifyssä tavataan.

No go

Soffat on poissa. Kuinkahan paljon minä tuostakin nahkasohvasta (nyt jo hajonneesta) aikoinani maksoin, tyhmyyttäni. Ei ikinä enää mitään vitun kodin leikkimistä, patja ja telkkari riittää.

Kiva jos ei hikoilisi kuin hevonen heti kun nostaa sormeakaan, niin saisi jotain tehtyäkin muuton suhteen.
Elän toivossa että saisin tänään vähintään DVDt ja kaapillisen kirjoja laatikoitua. Ja ehkä keittiötilpehöörin.

Pennies from hell

Bussinvaihtopysäkillä tuli äijä pummaamaan rahaa. Vastoin tapojani annoin kaiken käteiseni - 30 senttiä - enkä tarjonnut normaalia "Sori, muoviaika, ei käteistä"-lausahdustani.

Pummasi nimittäin viinipulloa varten ja minä en periaatteesta anna rahaa pummaajile ellei se mene päihteisiin. Paras oli joskus 10-15 vuotta sitten kympin ratikassa "Vippaa vanhalle punkkarille vitonen että mä saan kaljaa", tämä siis markka-aikana.

Joo ei minulla mitään asiaa. Ai, paitsi että jos harrastatte YouTubea, tsekatkaa nathanforst1. Uusin sai henkilökohtaisista syistä karvat pystyyn.

Mitäs me aikatauluista

Eilen melkein vitutti.

Lähdin duunista, katselin pari minuuttia myöhässä olevan bussin suhahtavan pysäkin ohi ollessani vielä kadun toisella puolella.
Välittömästi tämän jälkeen minut pysäytti naishenkilö joka kysyi tietä Haagan terveysasemalle. Osoitin suunnan ja lisäsin tarpeelliset verbaaliset ohjeet. Käännyin takaisin menosuuntaan ja katselin, yhä väärällä puolella katua, sen tavoittelemani vuoron suhahtavan pysäkin ohi kuusi minuuttia etuajassa.

Siinä vaiheessa alkoi otsasuoni jo vähän pullistella. Tepastelin pysäkille ja laskeskelin etteihän tässä ole kuin vajaat 20 minuuttia seuraavaan... joka olikin sitten taas pari minuuttia myöhässä.

Tämä ryssi koko aikataulun, joten matkustin keskustaan saakka ruokaostoksille. Näiden jälkeen piti havaita että seuraava ihmiskuljetus kotiin lähti 25 minuutin kuluttua.

Kirosin. Lopetin hyvin alkaneen tupakkalakon saman tien.

Que? Que Diablo?

Mikä vitun sapelinet? Tuikatkaa linkkiä kommentteihin, saatana.

“Sata! Hahaa!”

MBC:tä lukiessa tulee aina väistämättä mieleen että minä haluaisin turistin Suomen diktaattoriksi ja MBC:n iloiset veikot salaisen poliisin pääjehuiksi.

Simple Living Manifesto

Varastin tämä suoraan Facebookista, koska tämä puhutteli minua.

A simple life has a different meaning and a different value for every person. For me, it means eliminating all but the essential, eschewing chaos for peace, and spending your time doing what’s important to you.

It means getting rid of many of the things you do so you can spend time with people you love and do the things you love. It means getting rid of the clutter so you are left with only that which gives you value.

However, getting to simplicity isn’t always a simple process. It’s a journey, not a destination, and it can often be a journey of two steps forward, and one backward.

If you’re interested in simplifying your life, this is a great starter’s guide (if you’re not interested, move on).

The Short List
For the cynics who say that the list below is too long, there are really only two steps to simplifying:

Identify what’s most important to you.
Eliminate everything else.

Of course, that’s not terribly useful unless you can see how to apply that to different areas of your life, so I present to you the Long List.

The Long List
There can be no step-by-step guide to simplifying your life, but I’ve compiled an incomplete list of ideas that should help anyone trying to find the simple life. Not every tip will work for you — choose the ones that appeal and apply to your life.

One important note: this list will be criticized for being too complicated, especially as it provides a bunch of links. Don’t stress out about all of that. Just choose one at a time, and focus on that. When you’re done with that, focus on the next thing.

Make a list of your top 4-5 important things. What’s most important to you? What do you value most? What 4-5 things do you most want to do in your life? Simplifying starts with these priorities, as you are trying to make room in your life so you have more time for these things.
Evaluate your commitments. Look at everything you’ve got going on in your life. Everything, from work to home to civic to kids’ activities to hobbies to side businesses to other projects. Think about which of these really gives you value, which ones you love doing. Which of these are in line with the 4-5 most important things you listed above? Drop those that aren’t in line with those things.
Evaluate your time. How do you spend your day? What things do you do, from the time you wake up to the time you go to sleep? Make a list, and evaluate whether they’re in line with your priorities. If not, eliminate the things that aren’t, and focus on what’s important. Redesign your day.
Simplify work tasks. Our work day is made up of an endless list of work tasks. If you simply try to knock off all the tasks on your to-do list, you’ll never get everything done, and worse yet, you’ll never get the important stuff done. Focus on the essential tasks and eliminate the rest.
Simplify home tasks. In that vein, think about all the stuff you do at home. Sometimes our home task list is just as long as our work list. And we’ll never get that done either. So focus on the most important, and try to find ways to eliminate the other tasks (automate, eliminate, delegate, or hire help).
Learn to say no. This is actually one of the key habits for those trying to simplify their lives. If you can’t say no, you will take on too much.
Limit your communications. Our lives these days are filled with a vast flow of communications: email, IM, cell phones, paper mail, Skype, Twitter, forums, and more. It can take up your whole day if you let it. Instead, put a limit on your communications: only do email at certain times of the day, for a certain number of minutes (I recommend twice a day, but do what works for you). Only do IM once a day, for a limited amount of time. Limit phone calls to certain times too. Same with any other communications. Set a schedule and stick to it.
Limit your media consumption. This tip won’t be for everyone, so if media consumption is important to you, please skip it (as with any of the other tips). However, I believe that the media in our lives — TV, radio, Internet, magazines, etc. — can come to dominate our lives. Don’t let it. Simplify your life and your information consumption by limiting it. Try a media fast.
Purge your stuff. If you can devote a weekend to purging the stuff you don’t want, it feels seriously terrific. Get boxes and trash bags for the stuff you want to donate or toss.
Get rid of the big items. There’s tons of little clutter in our lives, but if you start with the big items, you’ll simplify your life quickly and in a big way.
Edit your rooms. One room at a time, go around the room and eliminate the unnecessary. Act as a newspaper editor, trying to leave only the minimum, and deleting everything else.
Edit closets and drawers. Once you’ve gone through the main parts of your rooms, tackle the closets and drawers, one drawer or shelf at a time.
Simplify your wardrobe. Is your closet bursting full? Are your drawers so stuffed they can’t close (I’m talking about dresser drawers here, not underwear). Simplify your wardrobe by getting rid of anything you don’t actually wear. Try creating a minimal wardrobe by focusing on simple styles and a few solid colors that all match each other.
Simplify your computing life. If you have trouble with too many files and too much disorganization, consider online computing. It can simplify things greatly.
Declutter your digital packrattery. If you are a digital packrat, and cannot seem to control your digital clutter, there is still hope for you.
Create a simplicity statement. What do you want your simple life to look like?
Limit your buying habits. If you are a slave to materialism and consumerism, there are ways to escape it. I was there, and although I haven’t escaped these things entirely, I feel much freer of it all. If you can escape materialism, you can get into the habit of buying less. And that will mean less stuff, less spending, less freneticism.
Free up time. Find ways to free up time for the important stuff. That means eliminating the stuff you don’t like, cutting back on time wasters, and making room for what you want to do.
Do what you love. Once you’ve freed up some time, be sure to spend that extra time doing things you love. Go back to your list of 4-5 important things. Do those, and nothing else.
Spend time with people you love. Again, the list of 4-5 important things probably contains some of the people you love (if not, you may want to re-evaluate). Whether those people are a spouse, a partner, children, parents, other family, best friends, or whoever, find time to do things with them, talk to them, be intimate with them (not necessarily in sexual ways).
Spend time alone. See this list of ways to free up time for yourself — to spend in solitude. Alone time is good for you, although some people aren’t comfortable with it. It could take practice getting used to the quiet, and making room for your inner voice. It sounds new-agey, I know, but it’s extremely calming. And this quiet is necessary for finding out what’s important to you.
Eat slowly. If you cram your food down your throat, you are not only missing out on the great taste of the food, you are not eating healthy. Slow down to lose weight, improve digestion, and enjoy life more.
Drive slowly. Most people rush through traffic, honking and getting angry and frustrated and stressed out. And endangering themselves and others in the meantime. Driving slower is not only safer, but it is better on your fuel bill, and can be incredibly peaceful. Give it a try.
Be present. These two words can make a huge difference in simplifying your life. Living here and now, in the moment, keeps you aware of life, of what is going on around you and within you. It does wonders for your sanity.
Streamline your life. Many times we live with unplanned, complex systems in our lives because we haven’t given them much thought. Instead, focus on one system at a time (your laundry system, your errands system, your paperwork system, your email system, etc.) and try to make it simplified, efficient, and written. Then stick to it.
Create a simple mail & paperwork system. If you don’t have a system, this stuff will pile up. But a simple system will keep everything in order.
Create a simple system for house work. Another example of a simple system is clean-as-you-go with a burst.
Clear your desk. If you have a cluttered desk, it can be distracting and disorganized and stressful. A clear desk, however, is only a couple of simple habits away.
Establish routines. The key to keeping your life simple is to create simple routines.
Keep your email inbox empty. Is your email inbox overflowing with new and read messages? Do the messages just keep piling up? If so, you’re normal — but you could be more efficient and your email life could be simplified with a few simple steps.
Learn to live frugally. Living frugally means buying less, wanting less, and leaving less of a footprint on the earth. It’s directly related to simplicity.
Make your house minimalist. A minimalist house has what is necessary, and not much else. It’s also extremely peaceful (not to mention easy to clean).
Find other ways to be minimalist. There are tons. You can find ways to be minimalist in every area of your life. Here are a few I do, to spur your own ideas.
Consider a smaller home. If you rid your home of stuff, you might find you don’t need so much space. I’m not saying you should live on a boat (although I know some people who happily do so), but if you can be comfortable in a smaller home, it will not only be less expensive, but easier to maintain, and greatly simplify your life.
Consider a smaller car. This is a big move, but if you have a large car or SUV, you may not really need something that big. It’s more expensive, uses more gas, harder to maintain, harder to park. Simplify your life with less car. You don’t need to go tiny, especially if you have a family, but try to find as small a car as can fit you or your family comfortably. Maybe not something you’re going to do today, but something to think about over the long term.
Learn what “enough” is. Our materialistic society today is about getting more and more, with no end in sight. Sure, you can get the latest gadget, and more clothes and shoes. More stuff. But when will you have enough? Most people don’t know, and thus they keep buying more. It’s a neverending cycle. Get off the cycle by figuring out how much is enough. And then stop when you get there.
Create a simple weekly dinner menu. If figuring out what’s for dinner is a nightly stressor for you or your family, consider creating a weekly menu. Decide on a week’s worth of simple dinners, set a specific dinner for each night of the week, go grocery shopping for the ingredients. Now you know what’s for dinner each night, and you have all the ingredients necessary. No need for difficult recipes — find ones that can be done in 10-15 minutes (or less).
Eat healthy. It might not be obvious how eating healthy relates to simplicity, but think about the opposite: if you eat fatty, greasy, salty, sugary, fried foods all the time, you are sure to have higher medical needs over the long term. We could be talking years from now, but imagine frequent doctor visits, hospitalization, going to the pharmacist, getting therapy, having surgery, taking insulin shots … you get the idea. Being unhealthy is complicated. Eating healthy simplifies all of that greatly, over the long term.
Exercise. This goes along the same lines as eating healthy, as it simplifies your life in the long run, but it goes even further: exercise helps burn off stress and makes you feel better. It’s great. Here’s how to create the exercise habit.
Declutter before organizing. Many people make the mistake of taking a cluttered desk or filing cabinet or closet or drawer, and trying to organize it. Unfortunately, that’s not only hard to do, it keeps things complicated. Simplify the process by getting rid of as much of the junk as possible, and then organizing. If you declutter enough, you won’t need to organize at all.
Have a place for everything. Age-old advice, but it’s the best advice on keeping things organized. After you declutter.
Find inner simplicity. I’m not much of a spiritual person, but I have found that spending a little time with my inner self creates a peaceful simplicity rather than a chaotic confusion. This could be time praying or communing with God, or time spent meditating or journaling or getting to know yourself, or time spent in nature. However you do it, working on your inner self is worth the time.
Learn to decompress from stress. Every life is filled with stress — no matter how much you simplify your life, you’ll still have stress (except in the case of the ultimate simplifier, death). So after you go through stress, find ways to decompress.
Try living without a car. OK, this isn’t something I’ve done, but many others have. It’s something I would do if I didn’t have kids. Walk, bike, or take public transportation. It reduces expenses and gives you time to think. A car is also very complicating, needing not only car payments, but insurance, registration, safety inspections, maintenance, repairs, gas and more.
Find a creative outlet for self-expression. Whether that’s writing, poetry, painting, drawing, creating movies, designing websites, dance, skateboarding, whatever. We have a need for self-expression, and finding a way to do that makes your life much more fulfilling. Allow this to replace much of the busy-work you’re eliminating from your life.
Simplify your goals. Instead of having half a dozen goals or more, simplify it to one goal. Not only will this make you less stressed, it will make you more successful. You’ll be able to focus on that One Goal, and give it all of your energy. That gives you much better chances for success.
Single-task. Multi-tasking is more complicated, more stressful, and generally less productive. Instead, do one task at a time.
Simplify your filing system. Stacking a bunch of papers just doesn’t work. But a filing system doesn’t have to be complicated to be useful. Create a simple system.
Develop equanimity. If every little thing that happens to you sends you into anger or stress, your life might never be simple. Learn to detach yourself, and be more at peace.
Reduce your consumption of advertising. Advertising makes us want things. That’s what it’s designed to do, and it works. Find ways to reduce your exposure of advertising, whether that’s in print, online, broadcast, or elsewhere. You’ll want much less.
Live life more deliberately. Do every task slowly, with ease, paying full attention to what you’re doing. For more, see Peaceful Simplicity: How to Live a Life of Contentment.
Make a Most Important Tasks (MITs) list each day. Set just 3 very important things you want to accomplish each day. Don’t start with a long list of things you probably won’t get done by the end of the day. A simple list of 3 things, ones that would make you feel like you accomplished something.
Create morning and evening routines. A great way to simplify your life is to create routines at the start and end of your day.
Create a morning writing ritual. If you enjoy writing, like I do, make it a peaceful, productive ritual.
Learn to do nothing. Doing nothing can be an art form, and it should be a part of every life.
Read Walden, by Thoreau. The quintessential text on simplifying. Available on Wikisources for free.
Go for quality, not quantity. Try not to have a ton of stuff in your life … instead, have just a few possessions, but ones that you really love, and that will last for a long time.
Read Simplify Your Life, by Elaine St. James. One of my favorite all-time authors on simplicity. Read my review here.
Fill your day with simple pleasures. Make a list of your favorite simple pleasures, and sprinkle them throughout your day.

Create an easy-to-maintain yard.
Carry less stuff. Are your pockets bulging. Consider carrying only the essentials. Some thoughts on that here.
Simplify your online life.
Strive to automate your income. This isn’t the easiest task, but it can (and has) been done.
Simplify your budget. Many people skip budgeting (which is very important) because it’s too hard or too complicated.
Simplify your financial life. Article from a financial planning expert here.
Learn to pack light. Who wants to lug a bunch of luggage around on a trip? Here’s an article on using just one carry-on.
Use a minimalist productivity system. The minimal Zen To Done is all you need. Everything else is icing.
Leave space around things in your day. Whether they’re appointments, or things you need to do, don’t stack them back-to-back. Leave a little space between things you need to do, so you will have room for contingencies, and you’ll go through your day much more relaxed.
Live closer to work. This might mean getting a job closer to your home, or moving to a home closer to your work. Either will do much to simplify your life.
Always ask: Will this simplify my life? If the answer is no, reconsider.

Huoh

Jack on vapaa. Minä olen kade.

Joo-o

Tiedättekö mikä olis kiva? Sellainen nettipalvelu, jonne ihmiset lahjoittaisivat rahaa, ja aina kun joku tietty summa tuli täyteen (vaikka joka 5000. euro), tuntematon kiva setä kävisi paloittelemassa (hitaasti) machetella katolisen arkkipiispan.

Vähän pienemmällä summalla katolisen papin, hiukka isommalla summalla itsensä tuon paskainstituution pääpaskan paavin.

Chop. Chop. Chop.

Pala kerrallaan kohti parempaa maailmaa.

Liikkuu

Muuttolaatikot on tilattu, muuttopäivä on sovittu. Nyt pitäis vaan alkaa heittämään tavaraa huit helkkariin.
Yksi joita heitän pois viemästä tilaa, on roolipelikokoelmani. En aivan kaikkia, mutta sellaiset klassikot kuin Star Ace, Chill, Runequest, Stormbringer, Hawkmoon jne. löytävät uuden kodin kaatopaikalta. En viitsi raahata mukanani pelejä joita ei koskaan pelata.

Historia jääköön historiaan.

Maailma köyhtyy

Uusin Ansiibeli ei taaskaan petä, vaan toi huonoja uutisia:

RIP
Philip Jose Farmer (1918-2009), long-time US sf author who needs no introduction, died on 25 February; he had celebrated his 91st birthday on 26 January. He won Hugos as Most Promising New Author in 1953, following his pioneering alien-sex stories 'The Lovers' (1952); for 'Riders of the Purple Wage' in Dangerous Visions (1967); and for To Your Scattered Bodies Go (1971), opening the popular Riverworld series.  He was perhaps best loved for the exuberant science-fantasies of his World of Tiers, beginning with The Maker of Universes (1985). The elaborately recursive Wold Newton saga cheekily assumes that a single extended family of mutant supermen includes Tarzan, Doc Savage, Sherlock Homes, Fu Manchu, and so on to Nero Wolfe and James Bond. His sense of
fun was irrepressible. Writing -- with Kurt Vonnegut's permission -- as Kilgore Trout, Farmer unwittingly created a lasting embarrassment to Vonnegut in Venus on the Half Shell (1975). In 2001, SFWA honoured him as a Grand Master.

Farmerin Jokimaailma-sarja toi tietoisuuteeni maailman mielenkiintoisimman, ja kenties suurimmankin, tutkimusmatkailijan.

Maailma on taas köyhempi.

Sillan alle siitä

Kas, eilen kämppääni katsomassa käynyt pariskunta ostaa kämppäni. Asuntosäätiön ihminen soitti, maanantaina pitäisi ilmoittaa lähtöpäivä ja torstaiaamuna käyn allekirjoittamassa paperit.

Näin.

Mistähän sitä halvimmalla saa pakettiautoja vuokraksi nykyään...

Miehekkäästi

Kävin tänään ottamassa poraa hammaskalustoon ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen. Miehekkäästi ilman puudutusta totta kai.
Vesi herahti silmäkulmaan vasta saatuani laskun käteeni. Melkein 90 euroa siitä huvista. Jeebus.

Epäonninen mies matkailee

Pidempi versio.

Haastattelu meni mielestäni hyvin. Työpaikka olisi Oxfordissa, joskin noin 20 minuutin ajomatkan päässä itse kaupungista.
Mutta sitten kun pääsin lähtemään takaisin..

Ongelmat alkoivat OXF-LON vaihtopaikalla Didcot Parkwayllä, jossa kuulutettiin että seuraava juna Paddingtoniin jää pois miehistöpulan takia. Seuraava juna saapui nelisenkymmentä minuuttia myöhemmin viivytellen joka helvetin asemalla, olin Paddingtonissa noin klo 17, seuraavan Heathrow Expressin lähtiessä 17.20.

Paddingtonin asemalla on muuten Karhuherra Paddington -krääsää myyvä nimikkokauppa, jos olisin muistanut ottaa kameran mukaan, tässä olisi nyt kuva.

Tässä vaiheessa oli tietysti jo varmaa etten ehtisi ajoissa, koska lennon check-in sulkeutui 17.45. Olin oikeassa terminaalissa varmistamassa tämän kello 18. FInnairilla ei liene paljon bisnestä Heathrow'lla, koska ne sulkevat putiikin heti viimeisen lennon jälkeen, eikä puhelukaan yhdisty mihinkään.

Juoksentelin siinä sitten terminaalien 3 ja 1 välillä, saaden viimein British Airwaysin tiskiltä tietää että ensimmäinen sunnuntain lento Helsinkiin olisi 10.20 Finnair. Arvelipa Finnairin avaavan tiskinsäkin seitsemän aikaan aamulla.

Istuessani tuopin kanssa muistiinpanoja seikkailustani tehden kello oli 19. Oli siis tapettava aikaa 12 tuntia. Jos olisi ollut rahaa, olisin ottanut hotellihuoneen. Mutta kun ei...

Jäin juomaan pari kaljaa, tuplasmirnoffin Red Bullilla ja pari kahvia ja kävin palloilemassa. Joskus 22-23 välillä poliisipari pysäytti minut ja ihmetteli ees taas palloiluani, mutta onneksi uskoi minun olevan rannallejäänyt, toisaalta sitä varmasti tapahtuu muutenkin. Poliisi antoi meinaan vinkin että jos nukkuu jossakin, niin olisi hyvä sitoa laukku kiinni itseensä.

Mietin tätä siinä ainoassa terminaali ykkösen läpiyön kahvilassa, katsellessani ulos ikkunasta, jossa kukaan eikä mikään enää liikkunut. Ainoaastaan joku siivooja silloin tällöin, tai kahvilaan taukoa viettämään tullut työntekijä - joista 99% muuten oli ihonväriltään maahanmuuttotaustaisia. Mielenkiintoinen yksityiskohta.

Kaadoin sisäänni lisää kahvia ja kokista, mutta en pystynyt pysymään hereillä. Lähdin puolen yön aikaan (jolloin olin ollut hereillä 21 tuntia) vaeltamaan takaisin terminaali kolmoseen, törmäsin matkalla irkkuun joka kyseli securityn puoleen, koska niiltä kuulemma saisi huopia. Myin ei-oota.

Terminaali kolmosen G-osan perällä on kymmenkunta tuolia. VIetin kuutisen tuntia nuokkuen yhdellä noista. Enpä tiedä kuinka paljon unta siinä tuli saatua. Pari tuntia luultavasti. Rullaportaatkin pitivät saatanallista meteliä.

Aamulla raahustin FInnairin tiskille, jossa sain sitten kuulla ettei lippuni ole vaihdettavissa (viimeinen kerta kun tilaan halpislippuja ainakaan tällaisella aikataululla) ja uusi lippu maksaisi ... wait for it ... 600 puntaa.

No oikeasti vain 590 ja risat.

Neiti päätteli tukehtumisäänistäni ettei se oikein ollut mitä olin odottanut ja kertoi että tuntia myöhemmin lähtisi BA:n lento, jonka saisi about 200 punnalla. Kävelin sitten takaisin terminaali ykköseen (taas).

Ostin lipun, painuin suoraan check-inin ja turvatarkastuksen läpi odottelemaan melkein kolmeksi tunniksi ennen kuin portti avattaisiin (tai yleensä kerrottaisiin mikä portti olisi kyseessä).

Koneessa sain nukuttua ehkä tunnin.

Mitä tästä opimme?

1. Aikatauluihin pitää jättää ilmaa
2. Mukaan on otettava kännykkälaturi (omastani loppui akku juuri päästyäni Helsinki-Vantaalle, olin pitänyt sitä kiinni suurimman osan ajasta) ja kamera
3. Käsimatkatavaroissa kannattaa kuljettaa lyhyiksikin tarkoitetuilla matkoilla hammasharjaa, tyynyä, makuualustaa ja huopaa (vaikka foil blanket)
4. Finnair on perseestä
5. WHSmith-ketju on kaikkialla
6. Irn Bru on pirun hyvää
7. World of Whiskies (FF-vihamielinen linkki!) rokkaa
8. BA = British Airways, mutta BAA = British Airport Authority
9. Heathrow on yöllä kuollut ja kylmä paikka
10. Britit puhuvat samalla tavalla kuin televisiossa

Last call for flight Clusterfuck Six

Sen kuulkaa vaan sanon, että yön viettäminen Heathrowin lentokentällä on perseestä. Myöhästyin paluukoneesta, kiitos junan myöhästymisen kaksi tuntia.

Tiesittekö että Heathrow on yöllä tyhjä ja helvetin kylmä? No en tiennyt minäkään.

Poliisikin on tarkkana - nehän muuten kantavat konepistooleja siellä - siinä klo 22-23 kieppeillä palloillessani ykkösterminaalissa, yksi pari pysäytti minut, kun oli huomannut minun hortoilevan. Kiitos vinkistä siitä 24/7-kahvilasta, konstaapeli.

Lisää myöhemmin, nyt nukun kellon ympäri (juu, en mene huomenna duuniiin).

Chiliheads unite

Kas, yhdistys on saanut uudet sivut ulos.

Kadonnut koru, mitä?

Uusin Ansible tuli. En viitsi lainata aivan käisttämättömän masentavaa "kuolleita"-osastoa, mutta heitän vastapalloksi linkin samsta julkaisusta:

The Telegraph: '100 Novels Everyone Should Read'

100 The Lord of the Rings by JRR Tolkein

WH Auden thought this tale of fantastic creatures looking for lost jewellery was a “masterpiece”.

Hyvin tiivistetty. Huom. en ole lisännyt ylle yhtään typoa.

Yäks

Tässä kun nyt on ollut viikon, vähän yli, tupakatta ja tänään aamulla raahustin töihin niin löipä bussissa vastaan ensimmäinen tiedoste siitä että ilman röökiä on oltu, joo.

Hitto että ihmiset haisevat. Jotkut kompensoivat ilmeisesti kylpemällä hajuvedessä.

Jotkut pitävät tupakantuoksua vastenmielisenä. Kävisitte suihkussa ja puhuisitte sitten, hipit.

Käsitteet, faktat, lopputulos

Takkirauta: Sananen sananvapudesta, osa III:

Pedofilia tarkoittaa sukupuolivietin kohdistumista esimurrosikäisiin lapsiin. Siis sellaisiin lapsiin, joissa ei ole vielä havaittavissa murrosiän merkkejä. Tytöillä murrosiän alku on menarkhe eli kuukautisten alkaminen. Tämä tapahtuu yleensä noin 11-12 v iässä. Samalla alkaa myös rintojen kasvu ja lantion leveneminen sekä häpykarvoituksen kasvu. Pedofiili on ihminen, yleensä mies, joka saalistaa tätä nuorempia tyttöjä - tai, Herra paratkoon - poikia. Useimmat pedofiilit eivät ole homoja eivätkä useimmat homot pedofiileja. Ihminen, joka saalistaa 13-14-vuotiaita, ei ole pedofiili. Hän on efebofiili. Tuonikäinen on jo selkeästi murkku, ja efebofilia tarkoittaa sukuvietin kohdistumista murrosiän jo saavuttaneisiin mutta ei vielä aikuisiin nuoriin. Efebofilia ei ole sairaus eikä suojaikärajan jälkeen edes rikos, mutta ruukinmatruuna lupaa katsoa muualle, jos joku efebofiili joutuu sakinhivutuksen kohteeksi.

No. Käsitteet on määritetty, ja nyt isketään faktat kehiin. Oliko Muhammed pedofiili?

Koraani ei mainitse tapaus Aišasta mitään, mutta hadithit, Muhammedin elämää kuvaavat perimätiedolliset kertomukset, kylläkin. Niiden mukaan Muhammed nai Aišan kun tämä oli kuusivuotias, ja yhtyi tähän kun hän oli yhdeksänvuotias. Tässä siis faktat, loppu voidaan tarkistaa Wikipedian viitteistä. Wikipediaa näin yleensä pidetään varsin hyvänä ja luotettavana lähteenä, joten ruukinmatruuna olettaa Wikipedian puhuvan totta.

Muhammed siis nai Aišan kun tämä oli 6 ja yhtyi tähän kun hän oli 9. Aišalla ei ilman ylimääräisiä hormoneja siis hilloviikot olleet millään vielä voineet alkaa. Se saattoi olla tuon ajan kulttuureissa tapana, mutta objektiivisesti, lääketieteen ja psykiatrian näkökulmasta asia on selvä: kyllä, Muhammed oli pedofiili. Tämä on objektiivinen tosiasia, joka on lääketieteellisessä mielessä yhtä totta kuin väite "Aarne (Jammu) Siltavuori on pedofiili". Muhammed ei lääketieteellisessä mielessä ollut efebofiili vaan pedofiili.

Ei liene kysyttävää?

Syndrooma

Halla-aho syndrooma
Syndrooman oireina on se että jokaisessa blogikirjoituksessa täytyy joko suorasti tai epäsuorasti haukkua ”rasisteja”. Oireyhtymän nimi ei tule siitä että jokaisessa kirjoituksessa haukuttaisiin Halla-ahoa, vaan siitä että Halla-ahon kirjoitusten käsittelemisellä on todettu olevan vahva yhteys syndrooman alkamiseen.

Oireet:
Halla-aho syndrooman oireilun ensimmäisessä vaiheessa potilas suoltaa useita vihaisia blogikirjoituksia joissa keskitytään täysin ”rasistien” mollaamiseen. Joillakin potilailla esiintyy ensivaiheissa myös vaatimuksia sananvapauden ja demokratian rajoittamiseksi.

Toisessa vaiheessa ”rasistit” jäävät blogikirjoituksissa taka-alalle eikä potilas enää omista kokonaisia kirjoituksia rasisteille. Potilas pystyy kirjoittamaan mistä tahansa muusta aiheesta, mutta joka kerta hänen on liitettävä rasistit jotenkin mukaan. Esimerkiksi Halla-aho syndrooman saanut autoharrastaja saattaa kirjoittaa: Uusissa opel-autoissa on entistä tehokkaammat moottorit, mistä tulikin mieleeni että vihaan rasisteja.

Kolmannessa vaiheessa syndrooman saanut lopettaa kirjoittelun kokonaan. Syytä tähän ei täysin tunneta, tiedetään vain että kolmas vaihe edellyttää jotain mikä saa syndrooman saaneen kokemaan henkilökohtaisen kasvojenmenetyksen.

Halla-aho syndroomaan ei tunneta parannuskeinoa, usein syndrooman saaneilla potilailla oireet vähenevät ajan myötä, mutta oireista ei koskaan pääse täysin eroon.

Tunnettuja Halla-aho syndrooman saaneita, ja heidän syndrooman nykyinen vaihe:
Panu Höglund (Päässyt jo kolmanteen vaiheeseen, poisti kaiken tuottamansa tekstin wikipediasta kun Höglundin ahdistelema nainen tuli julkisuuteen: http://vaivihkaavainottu.freehostia.com/ )
J.P Roos (Päässyt myös kolmanteen vaiheeseen, lopetti blogaamisen kun hävisi kunnallisvaalien äänimäärässä Halla-aholle)
Pekka Siikala (Käy parhaillaan läpi kakkosvaihetta)

Haggis?

Onpas muuten vaikea löytää blogeja Glasgowista. Eikös kilttien ja pelokkaiden lampaiden luvatussa maassa blogata?

Köhköhköh

Tohtori heitti heti keuhkokuvaan ja avot: keuhkoputkentulehdus, 400mg antibioottikuuri 10 päiväksi, viikko saikkua. Vittu siellä on duunia vino pino odottamassa kun pääsen takaisin.

Veren maku piristää

Vittu tästä mitään tule. Muutama sana puhelimessa ja yskin niin että hyvää päivää. Huomenna takaisin lekuriin.

Se elää

Joo, ei poks, ei naks.

Palasin kiltisti duuniin, vaikka yskä ei olekaan poissa ja kraanasta saa tyhjentää räkää useamman kerran tunnissa.

Hauskinta, tai "hauskinta" tässä on se, että aivastelin ja yskin rintakehäni kipeäksi niin kuin tavallisesti, mutta tällä kertaa ilmeisesti onnistuin myös reväyttämään onkun lihaksen tuosta oikealta rinnasta. Sattaa niin saatanasti yskiessä, että siitä pitää painaa nyrkillä samaan aikaan ettei tarvitse uikuttaa.
"Köh...aiaiai..köh köh...uiuiuiuiui". Perkele.